| Aalto, Marko & Toivanen, Pekka |
| Nimeke: | Terminaalioperaattoreiden hintavertailu Suomen satamissa |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2003 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Tässä tutkimuksessa vertailtiin eri terminaalioperaattoreiden palSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tässä tutkimuksessa vertailtiin eri terminaalioperaattoreiden palveluhintoja terminaaleissa, konttien kuljetuksissa Suomen tärkeimpien konttisatamien kautta. Tutkimuksessa vertailtiin neljää merkittävää operaattoria, jotka toimivat seuraavissa satamissa: Helsinki, Kotka, Mäntyluoto ja Rauma. Operaattorit näissä satamissa ovat Finnsteve, Steveco, Stevedoring ja Hacklin. Tutkimuksen perustaksi selvitettiin yleisellä tasolla huolintaa, sataman ja sen sidosryhmien sekä terminaalin toimintaa, konttia kuljetusvälineenä ja kuljetuskustannusten muodostumista merikuljetuksissa. Työn tilaajana toimi John Nurminen Oy, joka on yksi merkittävimmistä huolintaliikkeistä Suomessa. Työn tekeminen oli tarkoituksellista, koska se tilattiin todelliseen tarpeeseen. Materiaalia opinnäytetyöhön saatiin suoraan operaattoreilta tilaamalla sekä osittain heidän internet-sivuilla julkaistuista palveluhinnastoista. Tietoa saatiin myös kyselyiden avulla sekä erilaisista esitteistä. Teoriaosaan oli hyvin saatavilla tietoa kirjoista ja Internet-sivuilta. Osittain materiaalia saatiin myös John Nurminen Oy:ltä. Tutkimuksen tekeminen ei ollut täysin ongelmatonta, koska kaikki operaattorit eivät varsinaisesti julkaise hinnastojaan. Kaikki operaattorit kuitenkin toimittivat hinnastot tutkimukseemme pyydettäessä. Tutkimustulos saatujen palveluhinnastojen perusteella oli seuraavanlainen: halvin terminaalioperaattori oli Hacklin, niin yksittäisten palveluiden kuin suurempienkin palvelukokonaisuuksien osalta. Operaattorikohtaisten erojen selvittämiseksi kaikkia operaattoreiden palveluja on vertailtu keskenään. Näin ollen erilaisia tilanteita voidaan vertailla tapauskohtaisesti. |
| Asiasanat: | kuljetusmaksut |
| Aaltonen, Jani |
| Nimeke: | Vierintälaakereiden kunnonvalvonta osana ehkäisevää kunnosapitoa |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tässä opinnäytetyössä tutkittiin vierintälaakereiden käyttökuntoa. Vierintälaakereiden käyttökunto arvioitiin SPM Bearing Checker -mittauslaitteella, jonka toiminta perustuu iskusysäysmenetelmään. Tämä mittausmenetelmä on ainetta rikkomaton. Mittaukset suoritettiin AHT Zeuksella. Alukselle tehtiin mittaustaulukko-ohjelma, johon mittaustulokset kirjattiin. Mittauksia tehdään tulevaisuudessa määräajoin ja mittaustulokset kirjataan mittaustaulukko ohjelmaan, josta seurataan laakereiden käyttökunnon kehitystä. Tämän työn tavoitteena on saada vierintälaakerien kunnonvalvonta osaksi Alfons Håkans -varustamon alusten ehkäisevää kunnossapitoa. |
| Asiasanat: | kunnossapito |
| Aarniluoma, Markus |
| Nimeke: | Laakeriasennuksen perussäännöt ja niiden taustat |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Paikka: | Pori |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, PoriSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyön tavoitteena on selventää laakeriasennuksiin liittyvien sääntöjen taustoja. Tavoitteena on, että asennustehtäviä suorittava tai valvova henkilö ei pelkästään muista laakeriasennusten perussääntöjä vaan tietää, miksi näitä sääntöjä kannattaa noudattaa. Opinnäytetyöstä saa hyötyä eniten teknisen taustan omaava henkilö, jolla on jo käytännönläheistä kokemusta laakereista. Opinnäytetyö ei korvaa käytännönläheistä asennusopasta eikä varsinkaan käytännön asennuskokemusta. Sen sijaan tarkoituksena on pystyä perussääntöjen muistamisen avulla välttämään pahimmat asennukseen liittyvät sudenkuopat. Laakeriasennuksen tason kertoo vasta aika. Puhtaus on asennuksessa ja sitä myötä laakerin käyttöiässä erittäin oleellisessa osassa. |
| Asiasanat: | laakerit |
| Ahro, Juha |
| Nimeke: | Merivirrat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia merivirtoihin ja jäätiköiden sulamisen vaikutusta Golfvirtaan sekä näiden vaikutusta Pohjois- Euroopan ilmastoon. Apuna on käytetty aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja artikkeleita. Työn alkuosassa käsitellään merivirtoja yleisellä tasolla. Esitetään havainnollisesti, miten merivirrat tällä hetkellä kulkevat maapallolla ja miten ne vaikuttavat maapallon ilmastoon sekä myös merenkulkuun. Tarkastellaan vaikutuksia merenkululle reittioptimoinnin kautta.Kuljettaessa Euroopasta Kanadaan ja Pohjois-Amerikkaan käytetään useasti pohjoisen Atlantin kautta kulkevaa väylää. Tämän reitin käyttöön saattavat vaikuttaa jäätiköiden sulaminen ja Golfvirran muutokset. Vaikeinta työssä oli aiheen laajuus.Tästä syystä tutkielmassa keskitytään lähinnä Atlantin valtamereen ja Golfvirtaan. Opinnäytetyö on tehty suomenkieliseksi versioksi aiheesta kiinnostuneille. |
| Asiasanat: | merivirrat |
| Anttalainen, Pilvi |
| Nimeke: | Merenkulun reittioptimointiohjelmat |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Paikka: | Pori |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, PoriSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyön aiheena oli tutkia ja kartoittaa merenkulkijoille tarjolla olevia reittioptimointiohjelmia ja niiden ominaisuuksia. Aihe on rajattu siten, että tarkasteluun on otettu mukaan ne reittioptimointiohjelmat, joihin käyttäjä voi itsenäisesti syöttää ja luoda reittejä sekä tarkastella palveluntarjoajan lähettämiä sääennustepäivityksiä. Ohjelmien käyttöön liittyvät asiat sekä palvelun ostamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset on jätetty huomioimatta. Työssä käytetty tutkimusmateriaali kerättiin reittioptimointiohjelmia tarjoavilta yhtiöiltä. Materiaalina käytettiin ohjelmien käyttöohjeita ja tuote-esitteitä sekä palveluntarjoajien internet sivuilta löytyvää tietoa. Tutkimuksessa käsiteltiin kuutta reittioptimointiohjelmaa ja niiden ominaisuuksia. Kaikki ohjelmat ovat pääperiaatteiltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaisia. Niiden avulla käyttäjä voi optimoida ja laskea reittejä, tarkastella palveluntarjoajan lähettämiä sääennusteita sekä arvioida kyseisen aluksen oletettuja liikkeitä sääennusteissa arvioidussa merenkäynnissä. |
| Asiasanat: | reittisuunnitelma |
| Anttonen, Venla |
| Nimeke: | Turvallisuuteen liittyvä viestintä Finnlinesin laivoilla sekä laivojen ja konttorin välillä |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2002 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyössä tutkitaan Finnlines-varustamon turvallisuuteen liittyvää viestintää. Viime vuosikymmenten kehitys on lisännyt viestintävälineitä sekä laivojen tavoitettavuutta samalla, kun turvallisuustekijöistä on tullut merkittävä osa merenkulkua. Viestien kulkua ja siihen liittyviä tekijöitä selvitettiin laivan ja konttorin välillä sekä laivojen sisällä. Lähtökohtana oli, että turvallisuusasiat ovat niitä, joiden varustamo ja kansainvälinen merenkulkuyhteisö vaatii olevan kunnossa. Tutkimus tehtiin lähettämällä Finnlinesin suomalaiselle laivahenkilökunnalle kysely. Kysely käsitteli erilaisia viestintään liittyviä kysymyksiä sisältäen muun muassa viestintäkanavien ja -välineiden käyttökelpoisuuden sekä palautteen antamisen ja tiedonsaannin mahdollisuudet. Kyselyn vastausten perusteella todettiin varsinaisten turvallisuustietojen kulkevan melko hyvin varustamosta laivoille. Jonkin verran enemmän parannettavaa löytyi tiedonvälityksessä laivojen sisällä. Vastauksissa tuli esille myös muutamia käytännöllisiä parannusehdotuksia viestintään liittyviin asioihin. |
| Asiasanat: | sisäinen tiedotus |
| Arho, Jarno. |
| Nimeke: | Rauma-luokan päädieselmoottoreiden säilytyssuojaus |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kirjoitetusta ja kirjoittamattomasta tiedosta Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneille soveltuva päädieselmoottoreiden säilytyssuojausohje. Ohjeen tarkoituksena oli koota kattava tietopaketti säilytyssuojauksen eri vaiheista ja säilytyssuojauksessa esiintyvistä ongelmista sekä toimenpiteistä niiden helpottamiseksi. Esimerkkialuksina toimivat pääosin ohjusveneet Rauma ja Naantali, ja lisäksi havaintoja tehtiin myös muista ohjusveneistä, esimerkiksi Helsinki- luokan aluksista. Tutkimus tehtiin vuoden 2008 aikana. Tutkimus toteutettiin pääosin projektityyppisenä, ja se perustui osin tutkijan omiin aikaisempiin kokemuksiin, joita hyödynnettiin tässä projektissa saatujen tulosten vertailussa. Tukena projektissa käytettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Lähdekirjallisuutena käytettiin pääosin alusten moottoreiden käyttö- ja huolto-ohjeita, verkkolähteitä sekä yleistä konetekniikan kirjallisuutta. Lisätukena tietojen tarkentamisessa käytettiin asiantuntijahaastatteluja. Tutkimuksessa esiin tulleet ongelmat ilmenivät lähinnä suojauksen yhteydessä tehtävissä tilapäisratkaisuissa. Muita ongelmia olivat moottorin erikoispakkaamisessa käytettävien materiaalien ja laitteiden puute sekä tilanpuute moottorin pidempiaikaista säilytystä ajatellen. Moottoreita ei näillä näkymin tulla tulevaisuudessakaan pakkaamaan tai varastoimaan Merivoimien tiloissa. Jotta suojauskäsittely helpottuisi alusolosuhteissa, voitaisiin polttoainejärjestelmiin sijoittaa tankkeja, jotka toimisivat normaalikäytössä painovoimaisina hätätankkeina ja säilytyssuojauksen yhteydessä säilytyssuojapolttoaineen tankkeina. Jäähdytysvesijärjestelmään asennettavat tai modifioitavat varastotankit lisäisivät normaalikäytössä moottoreihin tehtävien huoltojen huoltovarmuutta sekä mahdollisesti voisivat jopa vähentää tiettyjen alusten kustannuksia, sillä jäähdytysveden uudelleenkäyttö helpottuisi. |
| Asiasanat: | dieselmoottorit |
| Båssar, Mats |
| Nimeke: | ISM-käsikirja matkustaja-alus M/V Apolloniaan |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Paikka: | Pori |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, PoriSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | # # Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ISM-koodin mukainen turvallisuusjohtamiskäsikirja Rauman Saaristokuljetus Oy:n suurimpaan matkustaja-alukseen M/V Apolloniaan. Tehtävä oli haastava, koska saatavilla ei tekohetkellä ollut vertailukelpoista materiaalia. Soveltuvin osin kelpaavia aiemmin luotuja teoksia löytyi useita. Kahden kauppalaivoihin tarkoitetun teoksen pohjalta alkoi tämän käsikirjan hahmottelu. Koko toiminnan keskeisin pulma oli, ettei laivalla ollut lainkaan ns. "käyttäjän käsikirjaa", josta olisi voinut tarkistaa toimintatapoja eri tilanteissa. Syntyi idea kehittää käsikirja, ja myöhemmin kehitettiin käsikirja-ajatuksen tilalle ISM-koodiin pohjautuva turvallisuus- ja ympäristöjohtamiskäsikirja. Kokoamalla tietoa aluksesta, vierailemalla siellä, kuvaamalla sitä ja pitämällä keskustelutapaamisia yhtiön johdon ja keskeisten vastuuhenkilöiden kanssa rajattiin tarkka alue ja käsiteltävät asiat ISM-koodia noudattaen. Haluttiin tuoda esille selkeästi, miten tulee menetellä eri hätä- ja johtamistilanteissa, sekä lisäksi luoda käytännönläheiset ohjeet eri toimintojen käynnistämiseksi laivalla. Käytännössä tämä tarkoittaa listoja ja luetteloita, joita seuraamalla orjallisesti luettelointijärjestyksessä saa ilman aiempaa kattavaa käyttökokemusta vaikkapa aluksen apukoneen käynnistettyä. Tämä käsikirja luo selkeät puitteet aluksen hallintamahdollisuuksille ja selkeyttää monia käytännön asioita sekä operatiivisella että strategisella tasolla. Miehistön perehdyttäminen muuttunee aiempaa loogisemmaksi ja samalla saadaan täsmälliset vastaukset tiettyihin kysymyksiin sekä vakioitua toimintamalleja. Näiden kaikkien asioiden summana saadaan jopa tehostettua liiketoimintaa sen lisäksi, että alusturvallisuus paranee. Lisäksi käsikirjan teon yhteydessä paljastui seikkoja, joita ei ollut osattu ajatella ja ottaa huomioon käytännön tilanteissa, ennen kuin ne otettiin esille seurantapalaverien yhteydessä. |
| Asiasanat: | alusturvallisuus |
| Calne, Toni |
| Nimeke: | Turun sataman aluspalvelut |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2005 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Turun satama on perinteisesti toiminut porttina Eurooppaan ja viime vuosien voimakas kehitys on tehnyt Turun satamasta logistisen, erittäin toimivan sataman. Turun sataman kautta kulkee vuosittain yli neljä miljoonaa tonnia tavaraa ja yli neljä miljoonaa matkustajaa. Turun satama tarjoaa asiakkailleen useita erilaisia palveluita, joiden toimintamallia johdetaan prosessitoiminnalla. Tärkeimpinä aluspalveluina voidaan pitää alusten kiinnitystä sekä irrotusta, vedenottoa laivoihin, satamaluotsausta, jäänmurtotilauksia, hälytyspäivystystä, aikataulutiedustelua, VTS-päivystystä, säähavaintoa sekä informaatiota vedenkorkeudesta. Tässä opinnäytteessä perehdytään Turun sataman toimintajärjestelmään sekä prosessijohtamiseen, joihin Turun sataman johto pyysi minut perehtymään. Toimintajärjestelmä antaa ohjeet sataman pelvelujen tarjoajan kuin asiakkaankin kannalta. Prosessijohtamisen järjestys on looginen, ja kun esimerkiksi asiakas tilaa palvelun satamalta, niin se etenee kaaviomaisesti toiselta taholta toiselle, eikä tällä tavalla enää synny epäselvyyksiä esimerkiksi siitä, mille osastolle palveluntarjonta kuuluu tai kuka on vastuussa palvelusta. |
| Asiasanat: | Tutkimuksessa selvitettiin rahtiliikenteessä olevameriturvallisuusTutkimuksessa selvitettiin rahtiliikenteessä olevan koululaivan tasatamatprosessijohtaminen |
| Cotrino, Janina Tapia |
| Nimeke: | M/S Kristina Reginan komentosillan kehittämissuunnitelma |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2001 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Asiasanat: | komentosillat |
| Degerholm, Jan |
| Nimeke: | Laivan pääkoneen polttoainejärjestelmän toiminta ja huolto |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Paikka: | Pori |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, PoriSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön aiheena oli perehtyä M/S Auto Bank -nimisen aluksen pääkoneen polttoainejärjestelmän toimintaan ja sen huoltoon. Perehtymistyö tapahtui työjaksojen aikana M/S Auto Bank -aluksella, jossa toimin vakituisesti 1. konemestarina. Opinnäytetyön kirjallisen osuuden tein lomajaksoilla kotona. Opinnäyteyö tehtiin vuoden 2010 aikana. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsitellään öljynjalostusprosessia, polttonesteiden ominaisuuksia sekä moottorivalmistajan antamia ohjearvoja raskaan polttoöljyn käytön kannalta. Työssä käsitellään pintapuolisesti myös aluksen pääkoneen pääkomponentteja sekä voitelu- ja jäähdytysjärjestelmiä. Polttoainejärjestelmät 1-osiossa pyrittiin tutkimaan aihetta mahdollisimman yksityiskohtaisesti, ja kertomaan laitteiden toiminnasta ja rakenteesta mahdollisimman tarkkaan. Polttoainejärjestelmän kunnossapito -osiossa tutkittiin ennakkohuoltoon liittyviä toimenpiteitä sekä tyypillisimpiä ongelmakohtia eri komponenteissa. Valokuvilla pyritään havainnollistamaan lukijalle mahdolliset kriittiset kohteet komponenteissa. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että suurimmat vaatimukset polttoainejärjestelmälle aiheuttaa polttoaineena käytettävä raskasöljy. Varsinkin huollon kannalta raskasöljyn puhtaus ja laatu ovat ongelmana prosessin esikäsittelystä aina pakokaasuihin asti. |
| Asiasanat: | dieselmoottorit |
| Ekola, Ilkka |
| Nimeke: | Voyage Data Recorder |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2001 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Työssä selvitetään, mitkä säännöt koskevat Voyage Data Recorderia ja kootaan yhteen IMO:n ja EU:n vaatimukset koskien erilaisten alusten varustamista VDR:llä. Lisäksi pyrittiin ottamaan selvää, mitä erilaisa lisäkäyttömahdollisuuksia valmistajat ovat liittäneet laitteisiinsa. Pyrkimyksenä on saada aikaan tiivis tietopaketti, joka helpottaisi työn tilaajan tulevia laitteiden hankintapäätöksiä. Selvitystyössä käytettiin Internetiä vapaasti saatavilla olevien dokumenttien, kuten EU-direktiivien ja lakitekstien hankintaan. Lisäksi hankittiin IEC:ltä tarvittavat laitteistoa koskevat standardit. Selvitystyön aikana lähetettiin myös usita kyselyitä laitevalmistajille sähköpostina. Näihin kyselyihin saatiin pääasiassa asiallista palautetta. Valmistajilta saadun palautteen avulla tehtiin vertailua eri valmistajien laitteiden välillä. Laitevalmistajien välillä suoritetun vertailun avulla selviää, että esimerkiksi reaaliaikaisen tiedonsiirron mahdollistama lähes reaaliaikainen seuranta vaikkapa varustamon konttorista jakaa mielipiteet. Toiset valmistajat pitävät sitä laitteiston suomana etuna ja toiset asiana, jota ei pitäisi mahdollistaa. Kaikkien valmistajien laitteisto mahdollistaa valvottavien sensoreiden ja kohteiden määrän lisäämisen suuremmaksi kuin IMO säännöissään vaatii. Vertailussa saa käsityksen hinnoista, mutta osa valmistajista ei paljastanut kovinkaan tarkasti hinnoittelua. |
| Asiasanat: | rekisteröinti |
| Ekoluoma, Jenni Ekoluoma, Jenni |
| Nimeke: | Kokkolan sataman AW-terminaali |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö+PDF |
| Julkaisuvuosi: | 2007 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytteen tarkoitus on tutkia, mikä on joka sään terminaali ja miksi sellainen rakennettiin Kokkolaan. All Weather Terminal eli AWT on terminaali, johon alus purjehtii sisälle, ja aluksen purkaus ja/tai lastaus suoritetaan sisätiloissa. Arat lastit voidaan lastata ja/tai purkaa näin ollen sisällä, ja ne eivät pääse vahingoittumaan lumen tai sateen vuoksi. Kokkolan satama on kappaletavarasatama, jossa lastataan paljon metsäteollisuuden tuotteita ja pakattuja lasteja. AW-terminaali on täysin uudenlainen hallityppi Suomessa ja se onkin hyvä myyntivaltti Kokkolan satamalle. Aihe valittiin siksi, että AWT on jotain uutta Suomen merenkulun saralla, ja tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa tutkitaan AWT:ta merenkulun näkökulmasta. Ei ole olemassa kovinkaan paljon kirjallisuutta AWT:sta, ja se on syy, miksi pääaineisto ovat olleet haastattelut. Haastateltavat ovat ihmisiä, jotka ovat tekemisissä AWT:n kanssa Suomessa tai Alankomaissa työnsä kautta: alusten kapteeneja ja perämiehiä, satamatyöntekijöitä ja sataman hallinnossa työskenteleviä. Internet on ollut myös hyvin tärkeä lähde, sillä sieltä olen löytänyt tarvittavan teknisen tiedon terminaalista ja satamasta. Suurin tulos tässä työssä oli se, että AWT on hyödyllinen ja kätevä aroille lasteille, ja se on todellinen myyntivaltti Kokkolan satamalle, mutta uuden tuotteen myynti ja mainostaminen on kuitenkin pitkälle aikavälille ulottuvaa liiketoimintaa. AWT:n kehitystyö ei ole vielä valmis, ja siksi tulokset eivät ole täysin luotettavia. AWT tulee olemaan valmis tuote vasta viiden, kymmenen vuoden kuluttua ja vasta sen jälkeen voidaan todella sanoa, onko se kannattava ja hyödyllinen. |
| Asiasanat: | satamat |
| Flenmark, Tony |
| Nimeke: | Tursas-luokan telakointiohjeet |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön aiheena oli selventää Tursas-luokan telakointiohjeita. Tarkoituksena oli luoda tarkastuslista telakoinnin eri osa-alueiden suunnittelun helpottamiseksi. Telakointi tapahtuu yleensä kaksiosaisena, jolloin konepäällikkö arvioi esille tulleiden asioiden pohjalta telakointitarpeen apunaan luovutuspiirustukset ja ohjekirjat. Tämä on kuitenkin erittäin aikaa vievää, ja työn tarkoituksena olikin helpottaa asiakirjojen löytymistä sekä selventää kapteenien, konepäälliköiden ja muun miehistön työtehtävien valmistelua. Rajavartiolaitoksen aluksissa ei ole varsinaista telakointiohjetta, joten telakoinnin suunnittelu jää usein konepäällikön pätevyyden ja motivaation varaan. Työ on käytännössä jaettu neljään osaan: telakoinnin suunnitteluun, telakoinnin aloittamiseen, telakoinnin toteuttamiseen ja telakoinnin päättämiseen. Ennen telakoinnin suunnittelutyön aloittamista tulee kuitenkin aina tarkistaa voimassa olevat määräykset sekä varmistua siitä, että käytettävissä on korjatut luovutuspiirustukset aluksen eri osista. |
| Asiasanat: | telakointi |
| Gustafsson, Timo |
| Nimeke: | Harjoitusopas : palonsammutus M/S Pasila |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2003 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän työn tarkoitus on täydentää ESL Shipping Oy:n M/S Pasila-aluksen harjoitusopasta Solaksen vaatimalle tasolle. Solas luku II-2 sääntö 15:n uudistus toi mukanaan palonsammutusosan lisäämisen harjoitusoppaaseen auttamaan uusien työntekijöiden perehdyttämistä aluksen palonsammutusvälineisiin ja palonsammutukseen. Jokainen merenkulkija on suorittanut jonkintasoisen palokoulutuksen: miehistö-, päällystö- tai palopäällikkötason. Tämä koulutus antaa hyvät eväät toimimaan tehtävän mukaisessa palonsammutustoiminnassa aluksella, jolla työskentelee. Palonsammutus aluksilla noudattelee aina samoja pääpiirteitä, mutta jokaisella aluksella on kuitenkin omat erikoisuutensa ja omat laitteensa. Laitteiden toiminta on pääperiaatteiltaan samanlaista, mutta jokaisella laitteella ja mallilla on omat hienoutensa. Tämän oppaan tarkoitus on helpottaa ja selventää M/S Pasila-laivan palonsammutusvälineiden turvallista ja tehokasta käyttöä, joka turvaa merenkulkijoiden ja aluksen turvallisuuden tulipalon sattuessa. Tulipalo aluksella vaatii paljon enemmän sammuttajilta kuin tavallinen maapalo. Tämä asettaa suuret vaatimukset merenkulkijoiden palonsammutustaidoille. Laivapalojen sammutuksesta oli saatavilla vain vähän materiaalia ja tämä vaikeutti harjoitusoppaan tekoa. Suurena apuna olivat aluksen konepäälliköt, joita haastattelemalla sain paljon arvokasta tietoa aluksen palonsammutusvälineistä ja sammutusmenetelmistä. Uuden työntekijän perehdyttäminen kaiken muun kiireen keskellä on vaativa ja aikaa vievä prosessi. Toivottavasti tämä opas helpottaa uuden työntekijän perehdyttämistä ja selventää M/S Pasilan palonsammutusvälineiden käyttöä - myös vanhoille työntekijöille. |
| Asiasanat: | Tämän työn tarkoitus on täydentää ESL Shipping Oy:n MpalontorjuntaTämän työn tarkoitus on täydentää ESL Shipping Oy:n M/S Pasila-alupalontorjunta |
| Haakana, Toni |
| Nimeke: | Hinaaja Neptunin konehuoneen sähköpneumaattisten tuuletusluukkujen avaus- ja sulkujärjestelmän suunnitelma |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella hinaaja Neptunin konehuoneen tuuletusluukkui-hin sähköpneumaattinen avaus- ja sulkujärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on auttaa ja nopeuttaa aluksen miehistön toimintaa tulipalon sattuessa ja helpottaa palontorjuntaa. Järjes-telmä myös helpottaisi kansi- ja konemiehistön työskentelyä niin talvi- kuin myrskyolosuh-teissa. Tärkeimpänä osana työssä on aluksen paloturvallisuuden parantaminen sekä moderni-sointi. Lisäksi tehtävinä olivat järjestelmän laitteiston suunnittelu ja kustannusarvion laatimi-nen. Opinnäytetyön aihetta käsiteltiin yhdessä hinaaja Neptunin konehenkilöstön kanssa, joka toi-mii työn toimeksiantajana ja ohjaajana. Pohdittavana oli laitteiden sijoitus ja niiden toimimi-nen (sähkö, hydrauliikka vai pneumatiikka). Suunnittelun yhteydessä on todettu sähköpneu-maattisen järjestelmän olevan järkevämpi kuin hydraulinen järjestelmä tulipalovaaran vuoksi. Opinnäytetyössä suunniteltiin järjestelmä ja siihen tarvittavat tarvikkeet. Suunnittelun jälkeen selvitettiin yhtiön tavarantoimittajilta kyseiseen järjestelmään tarvittavien osien kustannukset ja saatavuus. Opinnäytetyössä pyydettiin urakkatarjoukset järjestelmän sähköpuolen suunnit-telusta sekä urakoinnista. Työssä piirrettiin pneumatiikkasuunnitelma ja sen mukaisesti annettiin ohjeistus sähkötyön tarjoajille tarjouksia varten. Työssä myös suunniteltiin ohjauskeskuksen ulkoiset rakenteet, jotta laite olisi hyvin toimiva konehenkilöstön käytön sekä laitteiston toiminnan indikoinnin kannalta. |
| Asiasanat: | konehuoneet |
| Haaslahti, Simo |
| Nimeke: | Merikelpoisuudesta |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2004 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selventää merikelpoisuusvaatimusten laajuutta ja monipuolisuutta. Esimerkkitapausten avulla pystyttiin selvittämään vaatimukset käytännön esimerkein ja siten helposti ymmärrettävästi. Opinnäytetyössä käsiteltiin yleisimmät merikelvottomuuden syyt ja pyrittiin hakemaan myös poikkeuksia. Opinnäytetyön alussa selvitettiin merikelpoisuusvaatimusten historiaa ja taustoja. Edelleen vaatimusten kenttää selvitettiin käymällä läpi ne merenkulkuelinkeinon osapuolet, joita merikelpoisuus koskee. Varsinaisiin merikelpoisuusvaatimuksiin perehtyminen aloitettiin merikelpoisuuden eri lajien jaottelun avulla. Merikelvottomuuden syitä käsiteltiin loogisessa järjestyksessä. Ensin käsiteltiin aluksen tekniikkaan liittyviä syitä. Erittäin merkittävänä merikelvottomuuden syynä pohdittiin aluksen miehitystä koskevia ongelmia. Seuraavana pohdittiin aluksen varustelun, lastin ja lastauksen merkitystä aluksen merikelpoisuuteen. Lisäksi loppupuolella pohdittiin merikelpoisuus -käsitteen laajentunutta muotoa, käsittäen myös varustamon taloudellisen tilanteen. Opinnäytetyön loppuosassa pohdittiin erityisesti vakuutusten kannalta erityisen tärkeää osaa eli päätöstä matkalle lähdöstä. Selvitettiin seuraamuksia, kun varustamo tietoisena aluksen merikelvottomuudesta lähettää sen merelle. Samoin pohdittiin aluksen merikelpoiseen kuntoon saattamista sekä matkan alkuhetken määrittämistä. |
| Asiasanat: | merikelpoisuus |
| Hakala, Elina |
| Nimeke: | VL Tursaan koneiston peruskorjaus |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivat Tursas ja Uisko peruskorjattiin Uudenkaupungin Työveneellä vuosina 2004-2006. Niihin tehtiin perustavia muutoksia. Koneistojärjestelmä muutettiin diesel-sähköiseksi propulsioksi, komentosilta uusittiin, molempiin aluksiin lisättiin öljyntorjuntalaitteisto ja osin tästä syystä koko perälaiva uusittiin. Tämän työn tarkoituksena on antaa kokonaiskäsitys Tursas-luokan peruskorjausprojektista: millaisia esivalmisteluja se vaati, mitä koneiston osalta tehtiin ja millainen lopputulos oli eri näkökulmista katsottuna. Tutkimusmenetelminä on käytetty haastatteluja, tutkittu olemassa olevaa materiaalia peruskorjauksesta sekä havainnoitu tutkimuskohdetta käyttötilanteissa. Peruskorjausprojekti on suuruusluokassaan ainutlaatuinen Rajavartiolaitoksen historiassa. Sen suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin perustamalla työryhmä tarkoitusta varten. Työryhmän tarkoituksena oli selvittää, mitä peruskorjauksessa pitää operatiivisen käytettävyyden ja teknisen käyttöiän jatkamiseksi tehdä. Sen tulisi lisäksi ottaa huomioon Rajavartiolaitoksen tehtävissä, olosuhteissa ja voimavaroissa tapahtuneet muutokset. Koneiston osalta voidaan todeta, että lukuun ottamatta joitakin vanhasta laivasta siirrettyjä laitteita lähes kaikki järjestelmät uusittiin. Tämä tarkoittaa dieselgeneraattoreita, ohjailulaitteita, sähköjärjestelmiä sekä muita koneisto- ja putkistojärjestelmiä. Käyttäjien kokemukset uudesta laivasta ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia ja yleisesti on todettu peruskorjauksen onnistuneen odotusten mukaisesti, jopa paremminkin. Kuitenkin parannettavaa jäi, haastatteluissa todettiin muun muassa sähköjärjestelmän olevan vikaherkempi entiseen verrattuna. Satamageneraattorin alimitoitus ja hermeettisyysajan riittämättömyys aiheuttivat myös kritiikkiä. Tursas-luokan peruskorjausprojekti oli suuri haaste niin telakalla, valvojille kuin tilaajan ja käyttäjän edustajillekin. Haasteesta selvittiin kunnialla, ja jälkeenpäin voidaan todeta etukäteen asetettujen odotusten jopa osin ylittyneenkin. Lopputuloksena saatiin kaksi hyvin toimivaa ulkovartiolaivaa, jotka pystyvät entistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Lisäksi projektin aikana opittiin paljon asioita, joista on hyötyä niin mahdollisten uusien vartiolaivojen suunnittelussa kuin myös vanhojen käyttöiän lisäämisessä peruskorjauksen kautta. |
| Asiasanat: | peruskorjaus |
| Halin, Juuso |
| Nimeke: | Outokumpu Poricopperin tuotteiden kuljetus Euroopan-liikenteessä |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2001 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Logististen kokonaisratkaisujen hallitseminen on hyvin tärkeää monille yhtiöille. Yhtiöt eivät haluaisi käyttää suurta pääomaa tuotteiden kuljetukseen tehtaalta asiakkaille. Kuljetuskustannusten pienentäminen onkin mahdollista kuljetuksia yhdistämällä ja reittivalintoja pohtimalla. Opinnäytetyössäni olen perehtynyt Outokumpu Poricopperin tuotteisiin ja niiden kuljettamiseen tehtaalta asiakkaille Keski-Eurooppaan. Ongelmana Outokummulla on pienten erien paljous. Työssäni selvitän, miten olisi viisasta kuljettaa usita eriä tehokkaasti ja taloudellisesti tehtaalta asiakkaille. Outokumpu Poricopper kuljettaa tuotteet ns. ovelta ovelle -konseptilla. Tämä tarkoittaa sitä, että Poricopper hoitaa koko kuljetusketjun tehtaalta asiakkaalle. Outokummulla ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan yhtiö on ulkoistanut kaikki kuljetuksensa huolintaliikkeille. Olen haastatellut työtäni varten eri huolitsijoita, jotka ovat yhteistyössä Outokumpu Poricopperin kanssa. Heidän vastauksiensa perusteella olen työtäni muokannut Työssäni käsiteltävät kohdemaat ovat Saksa, Ranska, Italia ja Iso-Britannia. Näihin maihin Outokummun kuljetettavien tuotteiden volyymi on 43000 mt./vuosi. Tämä opinnäytetyöni on ensimmäinen merikapteenityö, joka on tehty Outokumpu Poricopperille. Toivon, että työstäni on ollut apua Poricopperille logististen ratkaisujen pohdinnassa. |
| Asiasanat: | kuljetuskalusto |
| Hanhirova, Markku |
| Nimeke: | Navigointisimulaattorikoulutuksen kehittäminen opiskelijan näkökulmasta |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2004 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden mielipiteitä simulaattorikoulutuksen nykyisestä tilasta sekä toivomuksia ja parannusehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Työn materiaalin hankkimiseksi suoritettiin kysely Rauman yksikön opiskelijoiden keskuudessa. Vastausten perusteella arvioitiin erilaisten harjoitustyyppien soveltuvuutta harjoitusaiheiksi. Harjoitusten parasta ajallista mittaa selvitettiin niin kokonaiskestoltaan kuin valmistelevien ja harjoituksen jälkeisten toimien osalta. Selvitettiin myös simulaattorikouluttajan toimintaa nykyisellään sekä toiveita mahdollisista muutoksista. Myös mahdollisuutta opiskelijan toimimisesta simulaattorikouluttajana kartoitettiin. Tutkimuksen tuloksia havainnollistettiin ja analysoitiin muuntamalla niitä kaavioiksi ja keskimääräisiksi lukuarvoiksi. Tuloksia eriteltiin eri luokka-asteiden kesken. Pyrkimyksenä selvittää mahdollisia mielipiteiden muutoksia muun muassa opiskelukokemuksen ja sen myötä simulaattorin käyttökokemuksen karttuessa. Työn tulokset antavat mahdollisuuksia harjoituksen tekijän ja simulaattorikouluttajan laatia mielekkäitä harjoituksia niin harjoitustyypin kuin keston osalta. Opiskelijoiden mielipiteiden huomiointi harjoitusta edeltävien ja sen jälkeisten toimien tärkeydestä nostaa harjoituksen mielekkyyttä ja merkitystä opetustapahtumana. |
| Heijari, Janne |
| Nimeke: | Katsaus lipunvaihdon toimenpiteisiin |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2004 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on olla käytännön kokemuksiin perustuva tietopaketti kauppa-aluksen lipunvaihtoa koskevista toimenpiteistä kiinnostuneille. Tarkastelun kohteena on yksittäinen kauppa-alus, jonka lippu ja kotipaikka vaihdetaan Suomesta Hollantiin. Työssä pyritään kertomaan asiat henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuen, käyttäen kuitenkin referenssimateriaalina Hollannin merenkulkuviranomaisten yleisesti Internetissä ja lehtisenä julkaisemaa materiaalia. Työ aloitetaan perehtymällä yhtiöön, sen historiaan ja toimenkuvaan. Tutkielman kohteena olevaan alukseen sekä yleisiin lähtökohtiin ja perusteisiin ennen varsinaisten lipunvaihdon toimenpiteiden tutkiskelua, jonka jälkeen vertaillaan mm. aluksen asiakirjoja ja miehistön koostumusta ennen ja jälkeen lipunvaihdon. Näin pyritään antamaan lukijalle vertailukohtia eri Euroopan sisäisissä maissa vallitsevista eroavaisuuksista. |
| Asiasanat: | laivanvarustus |
| Heinimäki, Kimmo & Kivimäki, Kristian |
| Nimeke: | Seabox -tietokantaohjelma M/S Silja Europan navigointijärjestelmän hälytysten analysointiin ja monitorointiin |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2001 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Suomalainen merenkulku on kansainvälisestikin arvostettua. Se on saanut mainetta kehittämällä turvallisuuteen liittyviä asioita. Merenkulun onnettomuudet ovat olleet turvallisuuskehittelyn suunnannäyttäjiä. Etenkin integroidut navigointijärjestelmät ja komentosiltatyöskentely ovat olleet kehittelyn alla. Silja Line edustaa tämän kehityksen kärkeä. Varustamon alukset on varusteltu nykyaikaisin laittein, ja henkilöstö saa simulaattorikoulutusta Otaniemessä. Turvallisuuteen liittyvä hälytysten tehokas analysointi ja monitorointi on navigoinnin kannalta tärkeää. Hälytyksen ilmaantuessa on oltava selkeä toimintaohje vian korjaamiseksi. Tämä asia on tiedostettu ja sitä varten on kehitelty SeaBox -tietokantaohjelma. Ohjelma tukee päätöksentekoa vikatilanteessa ja auttaa käyttäjää komentosiltatyöskentelyssä. Työmme tarkoitus ja tavoite oli laatia sekä kehittää SeaBox -tietokantaohjelmaa M/S Silja Europalle. Keräsimme aineistoa toimintaohjeisiin ja selvitimme, mitä laitteiden toiminnalliset viat saattavat aiheuttaa navigointivälineisiin. Teimme tiedonkeräämisen Silja Europalla ajohenkilöstön avustuksella. Työhömme kuului myös ohjelman testaus Otaniemen laivasimulaattorissa. Työn puhtaaksikirjoitusvaiheessa ohjelmasta ilmestyi toinen versio nimellä @sea. Käytämme työssämme kuitenkin ensimmäisen version nimeä SeaBox. |
| Asiasanat: | navigointi |
| HELKIÖ, TIIA & KOSKIALHO, MIRA |
| Nimeke: | Laivaelektroniikan vuosi 2000 kartoitusprojekti |
| Opinnäyte: | opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 1999 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu/Liiketalouden Rauman yksikkö |
| Asiasanat: | merenkulku |
| Hernesniemi, Jaakko |
| Nimeke: | Laivaterveydenhuolto M/S Nordlandialla |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2003 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Asiasanat: | koulutustyöyhteisöttyöyhteisöt |
| Hernesniemi, Jaakko |
| Nimeke: | Laivaterveydenhuolto M/S Nordlandialla |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2002 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Asiasanat: | koulutustyöyhteisöttyöyhteisöt |
| Hoikkala, Anna-Maija & Laukkanen, Sirkku |
| Nimeke: | Merihenkilöstön sitoutuminen organisaatioon |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön aiheena oli merihenkilöstön sitoutuminen organisaatioon. Tutkimme suomalaiselle varustamolle sen merihenkilöstön sitoutumista ja kuinka sitoutumista voisi mahdollisesti parantaa. Kohderyhmänä tutkimuksessa oli varustamon koko merihenkilöstö, ja tutkimus suoritettiin laivoille lähetetyllä kyselylomakkeella. Tutkimus osoitti, että henkilöstö on kiinnostunut varustamon tulevaisuudesta ja työtyytyväisyydestä. Keskeiset esiin tulleet aiheet olivat palkkaus, työturvallisuus ja työympäristön viihtyvyys. Myös sijaistyövoima puhutti. Tutkimuksen päätelmänä voinee todeta, että henkilökunta on halukasta sitoutumaan yhtiöön joka on sitoutunut heihin. Vastavuoroisuutta ja jatkuvuutta kaivattiin epävarmoihin aikoihin. |
| Asiasanat: | organisaatiot |
| Hoikkala, Hannu |
| Nimeke: | Rigin siirto |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2006 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa tietoa offshore-alasta ja siihen liittyvästä operaatiosta nimeltään rigin siirto. Operaatioon läheisesti liittyen esitellään myös termi ankku-rinkäsittely ja sitä suorittava alustyyppi, ankkurinkäsittelyhinaaja AHT, sekä muuta alaan liittyvää kalustoa. Työn pohjana käytetään pääasiallisesti kirjoittajan saamaa työkokemusta osallistumisesta useaan rigin siirto-operaatioon. Offshore-alan yleiskuvan sekä joidenkin tarkennusten lähteenä käytetään merikapteeni Nils-Erik Westerholmin haastattelua. Alalle ominainen turvallisuuslähtöisyys esitellään työn luvussa numero 6. Työssä tulevat ilmi alan kansainvälisyys sekä suuret satsaukset öljyn etsintään ja tuotantoon. Lisäksi korostuu ihmishenkeä ja materiaalia koskeva turvallisuusajattelu. Alaan liittyvä, erityisesti suomenkielinen kirjallisuus puuttuu lähes kokonaan. Mitä ilmeisimmin tämä johtuu harvojen suomalaisten varustamoiden keskittymisestä offshore-alalle. Työssä tuodaan esille myös rigin siirtoon liittyviä ongelmia ja vaaratilanteita, ja annetaan niihin ratkaisuja ja ohjeita. Monivaiheisen operaation selkeyttämistä varten työhön on lisätty useita kuvia operaation eri vaiheista. Kuvat ovat peräisin AHT Zeuksen kuva-arkistosta sekä Internet-lähteistä. |
| Asiasanat: | offshore-alukset |
| Holma, Kaarlo |
| Nimeke: | Laiva-asiakirjat ja katsastukset |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Laiva-asiakirjojen alueelta ei ole ilmestynyt kattavaa teosta ajankohtaiseen tiedontarpeeseen. Tämä opinnäytetyö on käytännöllinen ja kattava käsikirja merenkulun ammattilaiselle. Tästä opinnäytetyöstä löytyy tarpeellista tietoa laiva-asiakirjoista, katsastuksista ja niiden ylläpidosta. Lisäksi työssä on käsitelty aiheeseen tarpeellisia merenkulkulaitoksen päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Luokituslaitoksen osuutta on käsitelty vain niiltä osin, kun olemme katsoneet tarpeelliseksi. Maailmassa on useita virallisia luokituslaitoksia ja niillä on tietyiltä osin erilaisia vaatimuksia alusten suhteen. Olisi mahdottomuus alkaa käsitellä kaikkien noiden vaatimuksia ja eroavaisuuksia, eikä se enää vastaisi tämän työn tarkoitusta. Työssä on käsitelty katsastuksia ja niihin liittyviä tarkastuslistoja, joista tarkastettavat kohteet löytyvät. Suomessa Merenkulkulaitos on virainomainen, joka myöntää aluksille sertifikaatit. Katsastus tai muu tarkastus on yleensä edellytys uuden asiakirjan saamiselle. On tärkeää tietää, mihin kohteisiin ja mitä tarkastuksia milloinkin tehdään, sillä alukselle tehtävät katsastukset poikkeavat toisistaan. Suomen merenkulkuviranomaisilla on myös velvollisuus tehdä ulkomaisille aluksille tarkastuksia määräajoin. Tämä sama sääntö koskee myös muita valtioita, jotka ovat hyväksyneet Pariisin pöytäkirjan asettamat ehdot. Näillä tarkastuksilla on parannettu merenkulun turvallisuutta ja alettu kontrolloida aluksissa ilmaantuvien vikojen ja puutteiden korjaamista. Huomautuksien vakavuudesta riippuen alus saatetaan myös pysäyttää, mistä voi koitua aluksen omistajalle suuria rahallisia kustannuksia. |
| Asiasanat: | sertifikaatit |
| Honkaniemi, Matti |
| Nimeke: | Painolastiveden käsittelyjärjestelmät ja niiden käyttämät tekniikat : valinta ja toteutus MS Taliin |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Paikka: | Pori |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, PoriSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Painolastiveden tarkoituksena on taata aluksen vakavuus ja rakenteellinen eheys, kun se ajaa ns. tyhjänä. Painolastiveden mukana kulkeutuvista vieraseliöistä on tullut yksi pahimmista maailman meriympäristöä uhkaavista tekijöistä. Vieraseliöt, kuten virukset, levät ja rakkulat, uhkaavat syrjäyttää paikallisen kasvuston. Ongelmaan on kuitenkin puututtu ja eliöiden leviämistä vieraisiin kasvuympäristöihin pyritään rajoittamaan. Helmikuussa 2004 kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi yleissopimuksen painolastiveden käsittelystä. Painolastiveden käsittely voidaan tehdä D1- tai D2-standardin mukaisesti. D1 tarkoittaa pianolastiveden vaihtoa ja D2 painolasti-veden käsittelyä. Kaikki alukset on kuitenkin varustettava painolastiveden D2-standardin mukaisella käsittelylaitteistolla viimeistään vuonna 2016. Painolastiveden käsittelytekniikoita on kemiallisia, fyysisiä, mekaanisia sekä näiden yhdistelmiä. Kemiallisia tekniikoita ovat klooraus, otsonointi, K-vitamiini ja peretikkahappo; fyysisiä ovat: lämpö, UV-valo, biologinen hapenpoisto ja UÄ; mekaanisia puolestaan ovat: suodatus ja pyörrepuhdistus. Markkinoilla on useita eri laitevalmistajia ja lähes kaikki eri käsittelytekniikat on edustettuina. Tässä opinnäytetyössä käydään tarkemmin läpi Alfa Lavalin Pure Ballast -järjestelmä sekä Hyde Marinen Guardian -järjestelmä. Molemmat käyttävät suodatusta ja UV-valoa puhdistusmenetelminään eli ovat melko samanlaisia. Laitteistojen yksityiskohdat ovat kuitenkin erilaisia, mikä on tehnyt mielekkääksi tutkia niiden käyttöä. Loppuosassa työtä suunnitellaan painolastiveden käsittelyjärjestelmän toteuttaminen ESL Shippingin MS Tali -laivaan. Kahta edellä mainittua puhdistusjärjestelmää vertaillaan taulukkomuodossa, ja niiden vaatimat putkimuutokset esitellään virtauskaaviossa. |
| Asiasanat: | painolastivesi |
| Hornborg, Lauri & Niskakoski, Jouni |
| Nimeke: | Kansi- ja köysityöt |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön aiheena oli tehdä opas aiheesta kansi- ja köysityöt rahtilaivoilla. Työn tarkoituksena oli koota kyseistä aihetta koskevaa hyvin tiedossa olevaa, mutta myös ehkä joiltain osin harvinaisempaa ja unohtumassa olevaa tietotaitoa, yhdeksi kattavaksi oppaaksi. Aineisto koottiin loogisesti niin, että se alkaa perusteista ja vähitellen johdattelee lukijan vaativimpiin töihin. Käyttämällä runsaasti valokuvia pyrittiin tekemään ohjeista niin selkeitä kuin mahdollista. Alussa käsitellään köyden rakennetta ja eri köysien ja narujen käyttötarkoituksia ja ominaisuuksia. Solmut, sorkat, kytkyt ja pleissit esitellään selkeiden valokuvien ja kuvatekstien avulla, jotta oppaan käyttäjälle jäisi mahdollisimman pieni mahdollisuus epäonnistua yrittäessään seurata ohjeita. Seuraavassa osiossa keskitytään vaijereihin, niiden rakenteeseen, eri käyttötarkoituksiin sekä oikeaoppiseen vaijerin huoltoon ja varastointiin. Myös uuden vaijerin asentamiseen liittyviä tekniikoita ja ongelmia käsitellään. Letkut ja liittimet -osiossa käsitellään mm. paineilma-, höyry- ja hydrauliikkaletkujen rakennetta, eroavaisuuksia sekä niissä käytettäviä oikean tyyppisiä liittimiä. Nostoväline- osiossa on esitetty kattava kuvaus yleisesti laivoilla käytetyistä nostovälineistä. Tässä osiossa on esitelty niin kankaisia nostovöitä kuin tynnyrin nostoon tarkoitettua tynnyritarrainta unohtamatta kettinki- ja vaijerirakseja. Samassa osiossa käsitellään kraanan ajoon liittyviä asioita, joita jokaisen täytyisi ottaa huomioon nostaessaan raskaita taakkoja tai henkilöitä eri apuvälineillä. Tähän osioon liitettiin myös luettelo yleisesti käytetyistä käsimerkeistä, joita käytetään ohjaamaan kraanakuljettajan liikkeitä. Teoksen loppupuolelle koottiin osio nimeltä Kansityöt. Siinä käsiteltiin kaikki sellaiset kansityöt, jotka liittyvät läheisesti merenkulkijan jokapäiväiseen työhön laivatyypistä riippumatta. Täällä neuvotaan myös, miten ja mihin tarkoitukseen vinssien eri osia käytetään turvallisesti, miten toimitaan, kun hinaaja avustaa laivaa, tai miten tulee toimia, kun valmistaudutaan luotsinjättöä varten. Viimeisille sivuille kerättiin lyhyt sanasto sellaisista merenkulun slangisanoista, jotka esiintyvät niin tässä opinnäytetyössä kuin myös yleisesti laivoilla. |
| Asiasanat: | köydet |
| Huttunen, Marko |
| Nimeke: | Johdanto dynaamiseen paikannukseen ja opintojakson suunnittelu |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2003 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyössä tutkittiin dynaamisen paikannuksen perusteita. Työn ideana oli koota materiaalia johdannoksi dynaamisen paikannuksen perusteisiin. Lisäksi työssä on otettu huomioon alaan liittyvä ammattisanasto. Työssä on kolme liitettä, jotka ovat OSKAR-kysymykset, sanasto-osio ja tiivistelmä toimintamoodeista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tiivistelmä dynaamisen paikannuksen keskeisistä asioista. Satakunnan ammattikorkeakoulun merenkulun yksikössä järjestetään kursseja DP-toiminnasta, ja opinnäytetyön tarkoituksena on toimia apumateriaalina näille kursseille. Työssäni olen tuonut esiin keskeisiä termejä ja dynaamisen paikannuksen sanastoa. Opinnäytetyön varsinainen päämäärä on toimia teoriatietona henkilölle, joka on kiinnostunut dynaamisesta paikannuksesta ammatillisessa mielessä. Opinnäytetyön merkittävin tietolähde ovat olleet erilaiset kirjalliset lähteet, joista suurin osa on englanninkielisiä. Työskentely on ollut paljolti materiaalin kääntämistä suomeksi ja muokkaamista helposti ymmärrettävään ja tiivistettyyn muotoon. Olen myös haastatellut kahta henkilöä, joilla on kokemusta DP-kurssista ja varsinaisesta DP-operoinnista. Tekemääni materiaalia on testattu käytännössä apumateriaalina Norjassa järjestetyllä DP-kurssilla. Opinnäytetyön varsinainen tarkoitus on helpottaa DP-operoinnista kiinnostuneen henkilön siirtymistä alalle. DP-kurssit ovat englanninkielisiä. Dynaamisen paikannuksen sanasto ja käsitteet voivat olla vaikeita suomenkielisille henkilölle, joka ei ole perehtynyt alaan. Opinnäytetyö toimii pohjustuksena ennen varsinaista DP-kurssia sekä apumateriaalina kurssin aikana. |
| Asiasanat: | paikannuspaikannuspaikannus |
| Hyyryläinen, Jaakko |
| Nimeke: | Excel sovellutuksia merenkulkuun |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2003 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada aikaan merenkulussa tarvittavia sovelluksia, jotka helpottavat ja nopeuttavat käytännössä merikapteenin ja perämiesten päivittäisiä työrutiineja jotka normaalisti vaativat tarkkuutta ja tietojen hankalaa hakemista taulukoista ja vaikeiden ja pitkien kaavojen pyörittelyä. Lisäksi halusin selvittää, kuinka Excel-taulukkolaskentaohjelma soveltuu kyseisten sovellusten tekoon. Sovellukset sisältävät datatietoa, jotka edellyttävät hakufunktioita ja soluja, joihin syötetään tarvittavia tietoja. Excel-ohjelmasta löytyy kaikki tarvittava ja paljon enemmän. Ohjelmalla pystyy tekemään lähes kaikenlaisia merenkulussa tarvittavia ohjelmia. Tavoitteenani oli tehdä sovelluksista käyttäjäystävällisiä ja toimivia. Solut, joihin syötetään tietoja, on korostettu vaaleansinisellä taustavärillä. Soluihin on asetettu syöttörajoituksia, joten soluihin ei voi syöttää vääriä tietoja; esimerkiksi latitudiksi ei voi antaa 100, koska sellaista ei ole olemassakaan. Solut, jotka sisältävät kaavoja ja joihin ei ole tarkoitus koskea, on suojattu. Tässä opinnäytetyössä ei ole teoriaosaa, koska sovellukset on tehty matemaattisia kaavoja käyttäen, eli kirjoihin perustuvaa tietoa ei ole tarvittu lainkaan. Työn apuna olen käyttänyt MAOL:in taulukkokirjaa ja Rauman merenkulkuopiston Kaavakokoelma kirjaa, jotka sisältävät matemaattisia kaavoja ja trigonometristen funktioiden ratkaisumalleja. Opinnäytetyö pohjautuu tekemiini Excel-sovelluksiin, joiden tekemisen olen rajannut navigointiin, lastaukseen ja komentosiltarutiineihin. Pääasiassa ohjelmat on siis tarkoitettu vahtipäällystölle avuksi heidän työssään. Käyttäjän tulee suhtautua varauksella sovelluksiin ja niiden antamiin vastauksiin. Ohjelmia on kokeiltu käytännössä, mutta ohjelmissa saattaa kuitenkin esiintyä odottamattomia virheitä j a puutteita. Tässä opinnäytetyössä esittelen muutamia tekemiäni taulukkolaskentasovelluksia. |
| Asiasanat: | ammattikoulutus - Rauman merenkulkuopisto |
| Hänninen, Jussi & Peltola, Ville |
| Nimeke: | Kaavakokoelma |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2005 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa ja laajentaa jo olemassa olevaa Rauman merenkulun opiskelijoille suunnattua kaavakokoelmaa. Olimme kuulleet opiskeluvuosiemme aikana runsaasti kritiikkiä aikaisempaa kaavakokoelmaa kohtaan. Kritiikki kohdistui lähinnä kaavakokoelman puutteisiin ja virheisiin. Itse huomasimme kaavakirjan sisältävän myös merenkulkijoille tarpeettomia aihekokonaisuuksia. Saatavilla olevien kirjojen lukumäärä todettiin vähäiseksi, joten päätettiin tehdä uusi kokoelma tarvittavin korjauksin sekä lisäyksin. Opiskelijoiden toivomuksia uuden kaavakirjan sisällöksi kartoitettiin oppilailla tehdyllä kyselyllä, keskusteluilla sekä tutkimalla omia ja muiden muistiinpanoja. Kyselystä ja keskusteluista saamamme palautteen perusteella voitiin päätellä, että vanha kokoelma ei ollut riittävän kattava ja että tarvetta uuden laatimiselle oli. Palaute vastasi suurilta osin omia huomioitamme, tuoden tietenkin esiin asioita, joita emme olleet tulleet ajatelleeksikaan. Vanhan kirjan ulkoasusta ja kuvituksesta ei juuri kellään ollut mitään negetiivista sanottavaa. Pohdittiin mahdollisuutta kaupata painosta myös muille merenkulun oppilaitoksille sekä kadettikoululle. Tässä vaiheessa päätös yrittää tarjota kirjaa muillekin oppilaitoksille jätettiin avoimeksi. Uuden kaavakirjan tarve oli selkeä. Opettajien kokemus ja tietotaito yritettiin saada kohtaamaan opiskelijoiden kokemusperäiset toiveet. Uuden kokoelman tarkoitus oli helpottaa opiskelua, ettei opiskelijoiden tarvitsisi turhaan keskittyä puutteiden ja virheiden korjaamiseen. |
| Asiasanat: | navigointi |
| Ihanamäki, Mikko |
| Nimeke: | Kuljettimen osajako |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suorittaa yrityksen toimeksiannosta osajako kuljettimelle. Lisäksi oli tarkoitus supistaa aiemmin käytettyjen komponenttien ja materiaalien kirjoa kyseisessä kuljetintyypissä. Osajaon yhteydessä suoritettavia muutoksia aiempaan konseptiin verrattuna tuli saavuttaa suunnittelun helpottamisessa, kuljettimen yksinkertaistamisessa ja osien sekä mahdollisuuksien mukaan kokonaisuuden pienentämisessä. Kyseessä olevan kuljettimen osajakoon perehdyttiin pääosin syksyllä 2008. Työ keskittyi suurimmalta osin laitesuunnitteluun. Suunnittelun lähtökohtana ovat aiemmin valmistetut ratkaisut vastaavissa kohteissa. Tarkoituksena oli kehittää uusi ratkaisumalli, joka hyödyttää aina suunnittelusta käyttövaiheeseen. Monien yksittäisten kuljettimessa käytettyjen komponenttien mitoittaminen uudelleen loi problematiikkaa konseptin kehittämiseen. Kyseiset ongelmat toivat muutoksia perinteisiin ratkaisuihin ja rakenteisiin. Joissain komponenteissa hankintaa yksinkertaistettiin. Yksinkertaistaminen tapahtui osittain osavalmistuksen ulkoistamisella ja valmistuotehankinnoilla. |
| Asiasanat: | kuljettimet |
| Jernman, Riikka |
| Nimeke: | Talviajan operaatiot kemikaalitankkereilla |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2007 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyön aiheen sain Crystal Pool-varustamolta, jonka toiveena oli saada operoimilleen aluksille manuaali talviajan operaatioista satamassa. Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman käytännöllinen ja hyödyllinen manuaali, joka olisi oikeassa käytössä näillä aluksilla. Koska kyseisillä varustamon aluksilla työskentelee monikansallinen miehistö, manuaali tulee tarpeeseen erityisesti sellaisille merenkulkijoille, jotka eivät ole tottuneet pakkaseen ja kylmiin olosuhteisiin. Aiempaa materiaalia aiheesta ei juuri löytynyt, ainoastaan muutamia oppaita aluksen käsittelystä jääolosuhteissa ja pakkasessa. Suurin osa tällaisesta materiaalista käsitteli navigointia ja toimenpiteitä aluksen ollessa kulussa. Tästä syystä pystyin hyödyntämään vain hyvin pientä osaa löytämästäni materiaalista. Käytännössä koko manuaali on koottu haastatteluilla kerätyistä tiedoista ja kokemuksista. Haastateltavina ovat olleet varustamon päälliköt sekä yliperämiehet, joilla on eniten kokemusta kyseisestä aiheesta. Haastattelujen pohjalta syntyi käytännönläheinen manuaali. Koska varustamon alukset ovat rakenteellisesti toisistaan poikkeavia, oli haastavaa saada manuaalista tarpeeksi yksityiskohtainen. Manuaalista piti tehdä sen verran yleinen, että siinä mainitut neuvot ja ohjeet olisivat päteviä kaikilla varustamon aluksilla. Valmis manuaali lähetettiin muutamalle päällikölle sekä yliperämiehelle arvioitavaksi. Manuaali koettiin hyödylliseksi. Tekstiä pidettiin yleisesti selkeänä ja helposti ymmärrettävänä, mikä on tärkeää manuaalin käytön kannalta. Merkityksellisintä oli kuitenkin se, että jokainen arvioija hyväksyi manuaalin käyttöönoton alukseen, jossa he työskentelevät. |
| Asiasanat: | kemikaalisäiliöalukset |
| Joensuu, Teemu |
| Nimeke: | Merimiesten psyykkiset ongelmat ja niiden yhteys fyysisiin tuntemuksiin |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2003 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyö käsittelee laivatyöhön suorasti tai epäsuorasti liittyviä psyykkisiä ongelmia ja niiden yhteyttä fyysisiin tuntemuksiin. Tarkoituksena on kuvailla tyypillisimpiä aluksilla esiintyviä psyykkisiä ja psykosomaattisia ongelmia, niihin johtavia syitä ja hoitomahdollisuuksia. Tavoitteena on myös löytää tärkeimmät laivaelämän henkiselle pahoinvoinnille altistavat tekijät ja ehkäisymenetelmiä niiden syntyyn. Työ on rakennettu teoreettiselta pohjalta käyttäen materiaalina kirjallisuutta mm. psykiatriasta, psykosomatiikasta ja työterveydestä sekä vanhaa ja uutta merenkulkualan tutkimustietoa. Tätä tietoa on käsitelty merenkulkijan näkökulmasta. Tuloksena on saatu monipuolista tietoa merimiesten henkiseen tilaan vaikuttavista tekijöistä ja niiden seurauksista fyysisellä ja henkisellä tasolla. Tietoa on esim. stressistä, masennus- ja ahdistustiloista sekä sopeutumis- ja persoonallisuushäiriöistä. Päätelmänä voidaan todeta, että merenkulku on henkisesti riskialtis ammatti, ja laivatyössä henkistä hyvinvointia vaikeuttavista tekijöistä tavallisimpia ovat vuorokausirytmiin, elinympäristöön sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvät seikat. Ongelmien ratkaisuun ja riskitekijöiden vähentämiseen vaadittaisiin monia vaikeasti toteutettavia toimenpiteitä aluksilla. |
| Asiasanat: | mielenterveyden häiriöt |
| Jokela, Tuomas |
| Nimeke: | Satamahinaus konventionaalisilla hinaajilla |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2006 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyön aiheena on esitellä satamahinausta konventionaalisilla hinaajilla. Työ on rajattu käsittelemään satama-avustusta Pohjois-Itämeren alueella, missä jää aiheuttaa rajoituksia hinaajien toiminnalle. Näillä alueilla konventionaaliset satamahinaajat muodostavat edelleen valtaosan käytössä olevasta hinaajakalustosta. Työn kohderyhmänä ovat kauppalaivoilla ja hinaajilla työskentelevät merimiehet sekä merenkulun opiskelijat. Suurin osa tämän opinnäytetyön edellyttämästä kokemusperäisestä tiedosta on hankittu Alfons Håkans Oy:n satamahinaajilla vuosina 2000-2006. Merkittävinä lähteinä on käytetty alan englanninkielistä kirjallisuutta sekä asiantuntijoiden henkilökohtaisia tiedonantoja. Työ aloitetaan esittelemällä avustusoperaation osatekijät. Nämä ovat satamahinaajat, avustettava alus sekä ympäristötekijät, kuten sää ja satama. Osatekijöiden pohjalta tehdään satama-avustuksen suunnittelu. Hinaajien kiinnittämisessä sekä avustustyöskentelyssä pääpaino on toimenpiteiden turvallisessa ja tehokkaassa suorittamisessa. Lisäksi kerrotaan operaation osallistuvien yksiköiden välisestä kommunikoinnista, johtamisesta ja satama-avustuksen erityispiirteistä jääoloissa. Viimeisessä luvussa kerrotaan satamahinausturvallisuudesta ja sen kehittämisestä. |
| Asiasanat: | satamat |
| Jokioja, Marko |
| Nimeke: | Viljavakavuus |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö(myös PDF) |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön aiheena oli viljavakavuus. Tarkoituksena oli koota mahdollisimman kattava opintomateriaalikokonaisuus viljalastien lastaus/purkaus- ja kuljetussäädöksistä Satakunnan ammattikorkeakoulun käyttöön. Viljatuotteiden kuljetusta säätelee tiukka säännöstö, jonka jokainen kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n jäsenvaltio on velvollinen ratifioimaan. Näin siksi, että viljalla on erityiset vettä muistuttavat fysikaaliset ominaisuudet. Aluksen kallistuessa merenkäynnissä se reagoi siirtymällä kallistuman puolelle aiheuttaen vapaita nestepintoja lastitiloissa. Viljajyvien pinnan aiheuttama lepokitkaa estää lastin palautumisen alkutilanteeseen, jolloin alukselle oletetaan jäävän pysyvä kallistuma. Viljavakavuuden minimivaatimukset eroavat täysin normaalin ehjän aluksen vakavuusvaatimuksista ja viljavakavuuden laskeminenkin eroaa huomattavasti tavanomaisista vakavuuslaskuista. Suomalaisilla, varsinkin suuremmilla esimerkiksi handysizeluokan bulk-aluksilla ei nykyään enää paljonkaan kuljeteta viljatuotteita. Tämä johtuu pääosin rahtien alhaisesta tasosta, pitkistä matkoista, erittäin vanhasta tonnistosta ja lastitilojen lastauskuntoon saattamisen työläisyydestä. Aika harva ”uuden sukupolven” suomalainen merenkulkija on näihin lasteihin törmännyt, minkä takia juuri suomalaiselle päällystölle viljavakavuuskurssi on erittäin tärkeä. Opinnäytetyöni aikana opin täysin erilaisen lähestymistavan vakavuuslaskuihin. Lisäksi sain laskentavarmuuden nimenomaan erilaisten hydrostatiikoiden takia. |
| Asiasanat: | vilja |
| Joutsimäki, Lasse |
| Nimeke: | Sotavaarat alusvakuuttamisessa ja rahtaussopimuksissa |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2003 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämä tutkimus koostuu selkeästi kahdesta osasta. Ensimmäinen osa käsittelee aluksen vakuuttamista sotavaarojen varalle ja toinen osa rahtaussopimusten sotalausekkeita. Ensimmäisen osan tarkoituksena oli selvittää norjalaisten vakuutusehdoin tapahtuvaa aluksen sotavakuuttamista. Tavoitteena oli selvittää, mitä kaikkia vaaroja kyseisillä ehdoilla tehty sotavakuutus kattaa ja miten sotavakuutus eroaa tavallisesta kaskovakuutuksesta. Tutkimuksessa käytettiin apuna kyseisiä vakuutusehtoja ja siihen liittyvää kommentaaria sekä aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Näitä lähteitä tutkimalla selvisi, mitä itse asiassa tarkoitetaan niillä vaaroilla, joita vakuutusehdoissa mainitaan. Tutkimuksessa selvisi myös eroja tavallisen kaskovakuutuksen ja sotavakuutuksen kesken sekä asioita niiden keskinäisestä suhteesta sekä muita sotavakuutuksen erityispiirteitä. Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin eri rahtaussopimuksissa käytettäviä sotalausekkeita. Nämä lausekkeet antavat aluksen omistajalle ja päällikölle mahdollisuuden toimia rahtaussopimuksesta poikkeavalla tavalla heidän arvellessaan aluksensa kohtaavan sotavaaran. Tässä osassa tutkimusta apuna käytettiin käsiteltäviä rahtaussopimuksia sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksen tuloksena selvisi niitä oikeuksia ja vapauksia, joita nämä sotalausekkeet aluksen omistajalle ja päällikölle antavat. Tutkimuksessa selvisi myös, milloin he voivat niihin turvautua ja milloin taas eivät sekä myös rahtaussopimuksissa olevien muiden sotaan tms. liittyvien lausekkeiden toimintaa. |
| Asiasanat: | Tämä tutkimus koostuu selkeästi kahdesta osasta. Ensimmerivakuutusmerivakuutus |
| Järvenranta, Tomi |
| Nimeke: | Englanti suomalaisen rahtilaivan työkielenä |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Paikka: | Pori |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, PoriSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Varustamon edustajana tässä opinnäytetyössä tarkoituksenani on suunnitella kansilastiproomu Pandaan asennettavaksi dieselgeneraattoriyksikkö mahdollisimman yksinkertaisin järjestelyin. Dieselgeneraattoriyksikkö tullaan asentamaan proomun pumppuruumaan. Lisäksi kaikki apukoneen asennukseen liittyvät kulut pyritään pitämään niin pieninä kuin mahdollista. Työt tekee Alfons Håkans Oy Ab:n oma Ship Service-osasto. Apukoneen asentamisella proomu Pandaan taataan proomun nopeampi lastinkäsittely ja kustannustehokkaampi käyttö. Proomulla kuljetetaan enimmäkseen laivan lohkoja laivanrakennusteollisuuden käyttöön. Lohkoja siirretään usein pyörillä olevien kuljetuslavettien avulla, jolloin proomun pääkannen taso pyritään pitämään mahdollisimman tarkkaan laiturin reunan tasolla pumppaamalla painolastia. Dieselgeneraattoriyksikön asentamisessa pitää ottaa huomioon kaikki mahdolliset Merenkulkulaitoksen ja luokituslaitoksen (tässä tapauksessa Lloyd's Register) säädökset ja määräykset. # |
| Asiasanat: | ammattikieli |
| Kaikkonen, Tanja |
| Nimeke: | ATK--pohjaiset reittioptimointijärjestelmät |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2002 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Asiasanat: | työyhteisöttyöyhteisöt |
| Kaila, Juhani |
| Nimeke: | Laivan navigaatisensorien valvonta navigaatiodatan dynaamisella suotimella |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2004 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Asiasanat: | navigointilaitteet, (ysa)navigointilaitteet, (ysa)navigointilaitteet |
| Kallio, Marko |
| Nimeke: | Kuunari Kathrinan turvallisuusjohtamisjärjestelmä |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2005 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Kuunari Kathrina on 32 metriä pitkä lähes sata matkustajaa ottava tilausristeily- ja koulutuskäytössä oleva purjelaiva. Se on katsastettu suppealle kotimaanliikenteen ykkösalueelle. Liikennealuetta ollaan kuitenkin laajentamassa rajoittamattomaan kotimaan- liikenteeseen tai jopa Itämerenliikenteeseen. Samalla turvallisuusvaatimukset kasvavat. Tämän vuoksi onkin tullut välttämättömäksi laatia International Maritime Organizationin (IMO) vaatimusten, eli ISM-koodin (International Safety Management Code) mukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Tämä työ sisältää kuunari Kathrinan turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja sen liitteet. ISM-koodin lisäksi on järjestelmän laatimisessa käytetty apuna Merenkulkulaitoksen ohjeita. Turvallisen merenkulun kannalta työn tärkein osa on harjoituskansio, jonka avulla miehistö voi tutustua aluksen turvavarusteisiin. Työhön sisältyy myös koulutusohjelma, jonka pohjalta päällystö voi toteuttaa turvallisuutta edistäviä harjoituksia. Työn alussa kerrotaan Kuunari Kathrinan historiasta. Siitä selviää kuinka Suomessa on joitakin purjelaivoja pystytty säilyttämään purjehduskelpoisina näihin päiviin saakka. Samalla selostetaan kuinka merenkulun määräykset ovat muuttuneet, ja kuinka viranomaisten valvonta on myös perinnelaivojen turvallisuuden osalta tiukentunut vuosien varrella. Tässä työssä selostetaan, miten maailman merillä sattuneet onnettomuudet ovat johtaneet ISM-koodin luomiseen. Tämän seurauksena kaikilla ulkomaanliikenteen kauppa-aluksilla pitää olla toimiva turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Tähän työhön sisältyvä turvallisuusjohtamisjärjestelmä on laadittu voimassa olevien sääntöjen mukaan. Otsikot on valittu ISM-koodista soveltaen Suomen Merenkulkulaitoksen ohjeita ja määräyksiä. Liitteenä oleva harjoitusopas on laadittu SOLAS-sopimuksen määrittelemien sääntöjen mukaan. |
| Asiasanat: | turvallisuusohjeet |
| Kandén, Jarmo |
| Nimeke: | Vartiolaiva 2010 |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2007 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Insinöörityössä käsitellään tulevaisuuden vartiolaivan ominaisuuksia, lähinnä rungon, koneiston ja erikoislaitteiden osalta. Tavoitteena on esimerkkitapauksia apuna käyttäen selvittää, millainen vartiolaivan tulisi olla ominaisuuksiltaan. Työn kohteena on siis uusi vartiolaiva tai pikemminkin monitoimialus Rajavartiolaitoksen käyttöön. Aluksen toiminta-alueena on täten Suomen rannikko ja kansainvälisissä onnettomuus- ja avustustehtävissä koko Itämeren alue. Valtion toimiessa varustamona eivät tavalliset kustannuslaskennan säännöt päde, koska voitto ei ole toiminnan tavoitteena, vaan tiettyjen lakisääteisten tehtävien hoitaminen tehokkaimmalla tavalla. Tärkeitä huomioon otettavia seikkoja ovat kustannustehokkuus ja elinkaarikustannusajattelu. |
| Asiasanat: | rajavartiolaitos |
| Karhu, Lasse & Ville |
| Nimeke: | Peruskunnon kehittäminen ja ylläpito laivalla |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön aiheena oli antaa tietoa ja esimerkkejä siitä, miten merenkulkijat, pääasiassa kansipäällystö, kykenevät kohottamaan kuntoaan laivaolosuhteissa. Työssä käsiteltiin kestävyys- ja lihaskunnon kohottamista sekä muita kuntoiluun ja terveelliseen elämään liittyviä asioita. Tutkielman tavoitteena oli saada yksittäiset merenkulkijat kiinnostumaan omasta fyysisestä kunnostaan ja työn antamien ohjeiden avulla ymmärtämään, miten paljon helpompaa ja nautinnollisempaa työn tekeminen on hyväkuntoisena. Toisena tavoitteena oli saada riittävän monipuolinen harjoitusohjelma merimiehille, joiden laivoilla ei ole kuntosalia. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä harjoitusohjelma, jossa ei tarvita kuntosalilaitteita ja keskityttiin käyttämään harjoitusvastuksena ainoastaan vartalon omaa painoa sekä käsipainoja. Suurena haasteena oli kestävyyskunnon kohottamiseen tarvittavan tilan, laitteiden ja mahdollisuuksien puute laivoilla. Työssä keskityttiin ainoastaan yleisimpiin laivoilla oleviin mahdollisuuksiin, kuten portaiden ja vapaan kansitilan käyttöön. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin perus- ja lihaskunnon kohottamista ja ylläpitoa laivaolosuhteissa. Työssä käytiin läpi myös muita kuntoiluun liittyviä asioita, kuten lepoa, kuntoiluvälineitä, ravintoa ja harjoituskertojen määrää. Taustatiedot perustuvat sekä omiin käytännön kokemuksiin että urheilu- ja liikuntakirjallisuuteen. Esimerkkiohjelmissa käytettiin valokuvamateriaalia havainnollistamaan mahdollisimman selkeästi tehdyt harjoitus- ja venytysliikkeet. Harjoitusliikkeisiin liitettiin selkeät aloitus- ja lopetuskuvat. Harjoitusliikkeet ja venytykset jaettiin kolmeen eri osioon: keski-, ala- ja ylävartaloon. Esimerkkivalokuvia otettiin yli 70 kappaletta. Apuvälineiksi harjoitusliikkeisiin valittiin mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti saatavilla olevia välineitä. Empiirisessä osiossa annettiin myös lyhyt ja selkeä kirjallinen ohjeistus esimerkkiliikkeiden suorittamis |
| Asiasanat: | fyysinen kunto |
| Karlamaa, Kari |
| Nimeke: | Löydettyyn hylkyyn liittyviä oikeuksia |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2001 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | yössä tutkittiin ja tuotiin esille tekijöitä, joilla on merkitystä hylyn löytäjälle. Lisäksi pohdittiin nykyisen lainsäädännön puitteissa julkisten ja yksityisten tahojen oikeuksia ja mahdollisia olemassaolevia omistussuhteita laivan hylkyyn. Selvittelemällä muinaismuistolakia ja omistusoikeuden sääntelyä, pyrittiin määrittelemään ja löytämään selkeitä perusteita, joilla omistusoikeus hylkyyn on mahdollista. Omistusoikeuden tutkiminen on välttämätöntä ennen meripelastuspalkkion vaatimista. Työssä mietittiin myös, miten merilain meripelastusta koskevat säädökset soveltuvat laivahylkyyn ja laivahylystä mahdollisesti vaadittuun palkioon. Tekniikan kehityksen myötä tullaan tulevaisuudessa löytämään yhä enemmän vielä löytämättömiä hylkyjä, minkä vuoksi on tärkeää tietää, mitä oikeuksia on eri osapuolilla löydön yhteydessä. Aihe on erittäin ajankohtainen ja työn tarkoituksena on ollut esittää, miten ongelmallinen on tämänhetkinen lainsäädäntö laivahylkyjen sääntelyssä. |
| Asiasanat: | hylyt |
| Karvanen, Jani |
| Nimeke: | M/S Finnladyn komentosiltalaitteiden perehdyttämiskäsikirja |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda helppokäyttöinen suomenkielinen perehdyttämiskäsikirja M/S Finnladyn komentosiltalaitteiden käytöstä. Käsikirja on tarkoitettu käytettäväksi uuden vahtipäällikön tukena ensimmäisten itsenäisten merivahtien aikana, mutta myös kokeneemmat vahtipäälliköt voivat käyttää sitä laitteita käyttäessään. Käsikirjaa tehdessä piti selvittää mm, mitä komentosillan laitteiden peruskäytöstä jokaisen vahtipäällikön tulee tietää, miten käsikirja tukee aluksella annettavaa perehdytystä ja että käsikirjassa selitetyt toimintatavat ovat oikein. Varustamon turvallisuuspäällikön ja aluksen päällystön kanssa piti selvittää heidän näkemyksiään käsikirjan sisällöstä, sen rakenteesta ja aluksella annettavan perehdytyksen sisällöstä. Käsikirjaa valmisteltaessa aluksen päällystö tarkasti käsikirjan vedoksia ja testasi käsikirjan ohjeiden toimivuutta käytännössä. Lopullisen version käsikirjasta tarkastivat varustamon turvallisuuspäällikkö ja aluksen päällystö. Suomen lainsäädännöstä, aluksen turvallisuusjohtamiskäsikirjasta, ISM-koodista, SOLAS-säännöstöstä ja STCW-koodista piti selvittää perehdytykselle asetetut vaatimukset. Laitteiden oikea käyttö tarkastettiin laitevalmistajien käyttöoppaista. Työn tuloksena syntyi selkeä suomenkielinen käsikirja M/S Finnladyn komentosiltalaitteiden peruskäytöstä merivahdin aikana. Käsikirja antaa uusille vahtipäälliköille hyvät edellytykset oppia komentosiltalaitteiden peruskäytön ja toimii sellaisenaan laitteiden käytön tukena merivahdissa. |
| Asiasanat: | SOLAS |
| Katalkin, Kaisa |
| Nimeke: | Suomen merimieskirkko ja sen tulevaisuus kahdesta näkökulmasta |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2001 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Tutkimuksen tarkoituksena on saada selville Suomen Merimieskirkon ja merenkulkijoiden yhteisen tulevaisuuden näkymiä sekä merenkulkijoiden että merimieskirkon työntekijöiden silmin. Tutkimus selvittää sitä, kuinka hyvin tulevaisuuden näkymät yhtyvät, minkälaisia palveluja merimiehet oikeastaan kirkolta hakevat ja kuinka tietoisia kirkkojen työntekijät ovat merimiesten todellisista tarpeista. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi kaikilla merimieskirkoilla suunniteltaessa uudistuksia tai koulutettaessa uusia työntekijöitä. Jotta voitaisiin analysoida jonkin yhdistyksen tulevaisuutta, on tutustuttava myös kyseisen yhdistyksen historiaan. Pohjoismaisten merimieskirkkojen mallien mukaan Helsingissä vuonna 1875 perustettu Suomen merimieslähetysseura (nimi vuoteen 1888 asti Suomalaisten merimiesten ulkomaansatamissa sielunhoitoyhtiö) aloitti työnsä, koska ihmiset tunsivat merimiesten tarvitsevan ohjausta ja sielullista huolenpitoa. 1800-luvun lopulla merimiehiltä ei ollut tukenaan julkista hallintoa eikä myöskään työantajan takaamaa turvallisuutta. Merimieslähetysseura pyrki vahvistamaan merimiesten siteitä perheeseensä ja kasvattamaan merimiehistä kunnon kansalaisia, muun muassa ajamalla voimakkaasti raittiusaatetta. Vuosien saatossa on merimieskirkkoja lakkautettuja perustettu aina vallitsevan tarpeen mukaan. Suomessa on tällä hetkellä seitsemän toiminnassa olevaa suomalaista merimieskirkkoa ja niiden lisäksi kaksi kansainvälistä merimieskirkkoa. Kotimaan toiminnan keskipisteenä ovat ulkomaalaiset merenkulkijat. Suomen Merimieskirkolla on myös yhteensä kymmenen toimipistettä ulkomailla. Näistä toiminnaltaan suurimmat sijaitsevat Euroopan suurissa satamissa ja pienemmät sisämaassa ja Välimeren rannikolla. Ulkomaiden satamissa toiminta keskittyy siellä vierailevien suomalaisten, niin merenkulkijoiden, rekkamiesten kuin siellä asuvienkin suomalaistenkin tavoittamiseen. Suomalainen merimieskirkko on voimissaan vielä 2000-luvun alussakin. Merimiesten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on muuttunut paljon sitten 1800-luvun, mutta samoin ovat muuttuneet merimieskirkon palvelutkin. Muutosta kuvaa myös se, että seuran nimi vaihdettiin vuonna 1994 Suomen Merimieskirkko ry:ksi. Vaikka perusperiaatteet ovatkin yhä samat, tarjoavat Suomen 17 merimieskirkkoa ympäri maailmaa kävijöilleen uudenaikaisia palveluja. Merimieskirkot vetävät siis edelleen puoleensa ulkomailla kulkevia suomalaisia ja Suomessa käyviä ulkomaalaisia |
| Asiasanat: | merimieskirkot |
| Kauko, Klaus T. |
| Nimeke: | Toimintavirheanalyysin soveltuvuus komentosiltatyön riskien arviointiin |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2006 |
| Paikka: | Rauma |
| Oppilaitos: | Satakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | Opinnäytetyön aiheena on tutkia toimintovirheanalyysin soveltuvuutta komentosillan työtapahtumiin. Toimintovirheanalyysi on riskien tunnistamismenetelmä, jonka avulla tunnistetaan ja arvioidaan eri työnosiin eli toimintoihin liittyviä ihmisen toiminnan virhemahdollisuuksia ja näiden aiheuttamia vaaratilanteita. Tutkimus aloitetaan määrittelemällä riski käsitteenä ja kertomalla miten riskejä voidaan tunnistaa, sekä miten niitä voidaan arvioida ja luokitella kvalitatiivisesti. Tämän jälkeen tutkimusaiheen viitekehystä laajennetaan kertomalla inhimillisen virheen olemuksesta, sekä sen määritelmistä. Ennen varsinaisen analyysin suorittamista, kerrotaan toimintovirheanalyysistä riskienhallinta tekniikkana, sekä kuvataan yksityiskohtaisesti toimintovirheanalyysin kulku. Koska tutkimuksessa käytettävä toimintovirheanalyysi on kvalitatiivinen riskianalyysimenetelmä, voidaan koko tutkimusta pitää kvalitatiivisena tutkimuksena. Kvalitatiiviseen tutkimukseen kuuluu aineiston kokoaminen todellisista tilanteista. Lähtökohtana ei ole hypoteesin tai teorian testaaminen, vaan aineiston monitahoinen ja yksityiskohtainen tarkastelu. Opinnäytetyön merkittävimmät lähteet ovat Heikki Salon Valtion teknilliselle tutkimuskeskukselle tekemä tutkimus inhimillisistä virhetoiminnoista, sekä James Reasonin kirjoittama kirja Human error, joka on kokonaisvaltainen teos inhimillisestä virheestä. Tutkimuksen tulokset kertovat miten toimintovirheanalyysi soveltuu komentosillalla tehtäviin työtapahtumiin. Tuloksista voidaan lyhyesti sanoa, että toimintovirheanalyysi ei sovellu kaikkien aluksen komentosillalla tapahtuvien töiden analysoimiseen. Perinteistä merimiestaitoa vaativat tehtävät soveltuvat hyvin toimintovirheanalyysillä analysoitaviksi, kun taas sellaiset työtehtävät, joihin liittyy modernien navigointilaitteiden käyttöä, soveltuvat huomattavasti huonommin. |
| Asiasanat: | työturvallisuus |
| Kemiläinen, Ville |
| Nimeke: | Vahtikonemestarin toimenkuva ja tärkeimmät huoltokohteet M/T Neste-laivassa |
| Opinnäyte: | AMK-opinnäytetyö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Paikka: | Pori |
| Oppilaitos: | Satakunnan Ammattikorkeakoulu, RaumaSatakunnan ammattikorkeakoulu, Rauma |
| Huomautus: | # Tämä työ tehtiin M/T Neste -laivalle. Opinnäytetyön tarkoitus oli auttaa M/T Neste laivaan tai johonkin sen kolmeen sisarlaivaan uutena työntekijänä palkattua vahtikonemestaria perehtymään tehtäviinsä. Tavoitteena oli antaa vahtikonemestarille hyvät perustiedot laitteistoista, jotka kuuluvat 2. konemestarin vastuualueeseen ja jotka ovat laivan toiminnan kannalta tärkeimpiä. Työssä on kerrottu yleisimmät häiriötilanteet ja ongelmat sekä niihin ratkaisut. Työhön on koottu aineistoa, joka auttaa ymmärtämään aluksen teknisiä kokonaisuuksia paremmin ja ratkaisemaan tulevia ongelmatilanteita. Työssä käytetty tieto on pääosin aluksella hankittua. Tutkimustyön lisäksi tietoa hankittiin haastattelemalla M/T Nesteen koneosaston henkilökuntaa ja Neste Oil Oyj:n teknistä henkilökuntaa. Tietoa hankittiin yli kahden vuoden ajan aluksessa työskentelemällä # Tämä työ tehtiin M/T Neste -laivalle. Opinnäytetyön tarkoitus oli auttaa M/T Neste laivaan tai johonkin sen kolmeen sisarlaivaan uutena työntekijänä palkattua vahtikonemestaria perehtymään tehtäviinsä. Tavoitteena oli antaa vahtikonemestarille hyvät perustiedot laitteistoista, jotka kuuluvat 2. konemestarin vastuualueeseen ja jotka ovat laivan toiminnan kannalta tärkeimpiä. Työssä on kerrottu yleisimmät häiriötilanteet ja ongelmat sekä niihin ratkaisut. Työhön on koottu aineistoa, joka auttaa ymmärtämään aluksen teknisiä kokonaisuuksia paremmin ja ratkaisemaan tulevia ongelmatilanteita. Työssä käytetty tieto on pääosin aluksella hankittua. Tutkimustyön lisäksi tietoa hankittiin haastattelemalla M/T Nesteen koneosaston henkilökuntaa ja Neste Oil Oyj:n teknistä henkilökuntaa. Tietoa hankittiin yli kahden vuoden ajan aluksessa työskentelemällä |
| Asiasanat: | vahtikonemestarit |